YLE mainostaa sotaa

Suomen yleisradio eli tuttavallisemmin YLE tarjosi eilen 20/10 -11 pääuutislähetyksessään mainoskatkon NATOlle. Siinä NATOttaja Martti Ahtisaari sai kritiikittä julistaa NATOn ilosanomaa.

Ahtisaari väitti NATOa rauhanturvaorganisaatioksi jolle YK ulkoistaa rauhanturvaamistehtävät, muka ikäänkuin ainoana mahdollisena. Ban Ki-Moon kuulemma soittaa suoraan NATOn päivystävään puhelimeen kun tarvetta ilmenee. Ahtisaari lasketteli pajunköyttä omantunnon hiukkaakaan ilmettä väräyttämättä.

Ahtisaari ei ilmeisesti lainkaan ihmettele kuinka NATOlta jää rauhanturvaamisen jälkeen niin paljon ruumiita. Esimerkiksi Afganistanissa, entisessä Jugoslaviassa ja nyt viimeksi Libyassa. Ennenmuinoin rauhanturvaajat menivät taistelevien osapuolten väliin estämään verenvuodatusta. Nyt NATO mukamas rauhanturvaajana nimen omaan sitä vuodattaa. Se ei siis turvaa rauhaa vaan sitä rikkoo.

Ahtisaari ei ilmeisesti myöskään ihmettele kuinka NATO suhtautuu hyvin luovasti ja vapaasti sille YK:sta asetettuihin operaatioiden rajauksiin. Esimerkiksi Libyassa oli lupa lentokieltoalueeseen siviilien suojelemiseksi mutta NATO ei antanut sen rajoittaa toimintavapauttaan vaan pommitti surutta siviilejä jos he sattuivat olemaan väärän osapuolen hallussaan pitämillä alueilla. Sen sijaan mieleinen osapuoli on saanut surmata väärin ajattelevia siviilejä rauhassa. Samaan aikaan NATO särki pommituksillaan elintärkeää infrastruktuuria kuten esimerkiksi kastelujärjestelmiä. Olisivathan ne olleet uudelle nukkehallinnolle epämieluisasti muistuttamassa ihmisiä edellisen hallinnon aikaansaannoksista.

Oma lukunsa on NATOn päämaan USAn suorat murhat joita se tekee väittäen niitä oikeuden toteuttamiseksi. Se ei kykene omassa maassaankaan pidättäytymään rangaistuksiksi naamioiduista murhista mutta nyt häpeilemättä murhaa ihmisiä ympäri maailman.

Ahtisaari ilmeisesti ajattelee, että rauhanturvaajien ei tulisi estää sotimista vaan olla osapuoli vieraassa maassa. Ennen vanhaan tuollaista ei nimitetty rauhanturvaamiseksi vaan hyökkäämiseksi ja miehittämiseksi..

Valtaosa suomalaisista on Ahtisaaren kanssa erimieltä suhtautumisesta NATOon. Silloin on kaikkein käsittämättömintä, että YLE antaa tälläisessä tilanteessa yhdelle osapuolelle tälläisen tilan mainospläjäykselle. Vaikka keppihevosena olikin Ahtisaaren elämänkerran julkaiseminen, niin siitä huolimatta mainos oli tarpeeton ja irrallaan itse uutisesta.  Edes mainostelevisio MTV3 ei saa sijoittaa mainoskatkoja noin muun ohjelman sekaan vaan ne on erotettava itse ohjelmasta.

Ahtisaari siis syyllistyi harhaanjohtavaan mainontaan ja YLE tekstimainontaan.

Mistä löytyisi valveilla olevat konsulit vahtimaan YLEn vikkeliä toimittajia pysymään edes alkeellisesti asemansa edellyttämässä tasapuolisuudessa?

Työrauhaa alennuksessa

SAK:n ekonomistit suurissa viisauksissaan ovat laskeneet uuden työnantajien EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja Akavan, raamisopimuksen nostavan palkansaajien ostovoimaa.  Mainos löytyy SAK:n sivuilta jossa Joonas Rahkola nimisen ekonomistin suulla sopimusta kehutaan. Asiaa uutisoi m.m. Kansan Uutiset nettijutussaan  Toki tietysti on luonnollista, että SAK:n väki kehuu solmimaansa sopimusta mutta luulisi tutkijoilla olevan jonkin verran rehellisyyttä ja ammattiylpeyttä.

Ensinnäkin sopimus ei ole raamisopimus palkoista vaan henkilöstökuluista, ainakin työnantajien tulkinnan mukaan, vaikka sitä ei sopimustekstissä suoraan sanotakaan.  Jos siis ensimmäiseksi 13 kuukaudeksi 2,4 % ja se tulkitaan palkkakustannusten nousuksi niin palkoille jää 1,42 % ja lopulle 12 kuukaudelle luvatusta 1,9 %:sta jää 1,27 %.

Samaan aikaan vuositason inflaatioksi kuluvalle vuodelle on arvioitu 3,1 % ja vuodelle 2012 on arvioitu 2,7 %.  Luvut ovat n.s. tilastolukuja eikä tavallisten ihmisten kauppojen kassoilla ja vuokraisäntien edessä kokemia todellisia hintojen nousuja.

Aiemmin sovitut palkankorotukset tälle vuodelle lienevät n. 2 %:n luokkaa parhaimmillaankin.


150 €:n kertakorvaus keskipalkan tasolla (3032 €) on n. 0,4 %.  Valtaosa saa toki paljon vähemmän kun näitä sopimuksia tarjoilevienkin palkat on keskiarvossa mukana. 

Noita lukuja kun ynnäilee niin pääsee tulemaan, että ostovoiman alenemisperimää jää päättyvistä sopimuksista vähintäänkin n. 1 %:n verran.  Ehdotetut sopimukset alentavat tulkintatavasta riippuen ostovoimaa lisää ensimmäisenä vuonna 1,3 – 0,1 % joka taas on uutta alenemisperimää seuraaville vuosille.  Todellisuudessa yksittäisten liittojen sopimat TESit sitten jäävät noidenkin alle joten mistä SAK:n ekonomistit siis repivät tuon ostovoiman kasvun?

SAK:n ekonomistit näyttävät laskevan koko ehdotetun sopimuskauden korotukset yhteen ja vertaavat sitä harhautuksessaan yhden vuoden ennustettuun inflaatioon.  He eivät malta kertoa, että sopimuskauden koko pituus on yli kaksi vuotta eikä, että vain ensimmäisen korotuksen ajankohta on sopimuksessa mainittu, jälkimmäistä ei.  He näyttävät myös olettavan, että palkansaajat saavat palkkoihinsa kaiken mitä tuossa kattoraamissa luvataan.  Ja siitäkin huolimatta heidän laskelmansa heittää.

Oma lukunsa on sitten nuo paljon mainostetut laadulliset parannukset tekstikysymyksissä.  Niitä ekonomistit hehkuttavat mutta ne ohitetaan kuitenkin itse sopimustekstissä sanoilla ”edistetään”, ”selvitetään”, ”uudistetaan” ja ”yksinkertaistetaan”.  Sopimuksessa ei sanota mihin suuntaan ja kenen eduksi.  Samalla esimerkiksi perhevapaissa otetaan hallitusohjelman ehdotus sellaisenaan mukamas sopimuksen tuomana laadullisena parannuksena.

Erityisen käsittämätöntä on SAK:n ekonomistien puheet n.s. palkkaperinnöstä.  Sehän on käsite jolla työnantajat yrittävät myydä saman korotuksen kahteen kertaan, ensin varsinaisessa sopimuksessa ja sen jälkeen samoilla rahoilla toiseen kertaan seuraavassa sopimuksessa.  Nyt näköjään SAK:nkin väki on lähtenyt tuohon työnantajien härskiin vedätykseen mukaan.

Heikki Harma (alias Hector) kirjoitti 1970-luvulla Työttömän arkiviisuun viimeisiksi säkeiksi:

”No tulkeepas meille, me leivomme teille

leivän joka ei ole mittää.

Toivoa vain soppii, että köyhä oppii,

että armonpalat ei ole mittään.”. 

Toivottavasti me tavalliset palkansaajataatiaiset vihdoinkin opimme, emmekä alistu näihin armopaloihin joita meillä vääryydellä ja viekkaudella kaupataan. Työrauha on kapitalistille oikeasti kalliimpi ja työväenliikkeen tehtävä, mukaanlukien SAK, on hankkia siitä jäsenilleen käypä hinta.

Pankkien kriisit

Meille kerrotaan, että eurooppalaiset ja kansainväliset pankit ovat kriisissä.  Syyllisiksi osoitetaan Kreikkaa, Portugalia j.n.e.  Voisiko joku talousviisas jossakin selittää tämän mekanismin?

Mehän rakennamme verorahoihin perustuen ympäri Eurooppaa tukimekanismeja joilla autetaan velkaantuneita maita maksamaan velkansa pankeille?  Miten pankit voivat joutua niiden takia rahoitusongelmiin kun niiden antamat lainat hoituvat ajallaan viimeistään meidän veronmaksajien rahoilla.

Tosin välissä meidän hallituksemme lainaavat samoilta pankeilta lisää rahaa rahoittaakseen nuo ongelmamaiden lainanmaksut.  Mutta sehän on varmaa liiketoimintaa pankeille ja takaa lisää korkotuottoja.  Kyseessä on siis pomminvarma liiketoiminta ilman mitään omia riskejä kun ne on siirretty eri EU-maiden veronmaksajille.  Lopullisten laskujen maksajat on vielä jätetty ilman reaalivakuuksia jotta omaisuudet päätyvät taatusti sinne mihin niiden katsotaan kuuluvankin eli suurten ylikansallisten kapitaalien joukkoon.

Kyseessä siis ei ole oikea pankkien luottotoimintaan liittyvä ongelma vaan sen täytyy olla toisen sortin puhallus jossa pääomittamisen nimellä pankkien omistajille kerätään rahaa.  Oikeasti pankkien pääoman kai pitäisi kapitalismissa olla omistajien siihen sijoittamaa rahaa tai asiakkaiden tallettamaa rahaa.  Jos siinä tarvitaan lisää pääomaa niin se kai pitäisi olla osakeannin paikka?  Kaupattaisi osakkeita halukkaille ostajille, niin entisille kuin uusillekin omistajille.  Ja talletusrahaa saa maksamalla rahalle korkoa.

Tässä yhteydessä taitaa mennä tai tahallisesti sekoitetaan pankin pääoma ja pankin pörssiarvo.  Pääomahan on pankissa rahan teossa tarvittavaa pääomaa jolla vastata pankin liikkeelle laskemasta pankin itse tekemästä lainarahasta.  Kyse on näennäisestä vastuusta sillä tällä hetkellä vastaavan määräksi kai riittää 0,8 % lainojen määrästä.  Pankin pörssiarvo taas on hinta jonka pankin omistaja saa tai saisi realisoidessaan omistustaan. Edellisen jääminen liian pieneksi supistaa pankin liiketoimintaa mutta jälkimmäinen ei vaikuta siihen oikeastaan ollenkaan vaan pankkien omistajien omaisuuden arvoon ja se tuntuu olevan niin EU-tason kuin kansallisten talouspoliitikkojen tämän hetkisistä huolista suurin. Höttörahatalouden kupla kun ei saisi puhjeta.  Samalla työnantajat käyttävät tilannetta surutta hyväkseen reaalitaloudessa kiinni olevissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Jälleen siis Bertold Brechtin sanat osoittautuvat oikeiksi: "Sillä mitä on tiirikka verrattuna osakkeeseen? Mitä on pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna? Mitä miehen murhaaminen verrattuna miehen palkkaamiseen?" (Roolihahmo Puukko-Mackie, Kerjäläisooppera (Dreigroschenoper), 1928)